Yhteishyvä
Monthly Archives

syyskuu 2016

Puutarhapuuhia

Syyspuuhissa

30.9.2016

Parin sadepäivän jälkeen rutikuivaksi mennyt maa alkaa olla hieman kosteampaa. Kun sade alkoi toissapäivänä, menin toiveikkaasti istuttamaan sipuleita ja totesin, että multa on pölisevän kuivaa 10 senttimetrin syvyydeltä. Päivän sade ei vielä auttanut kastelemaan maata pintaa syvemmältä, mutta pari päivää tekee jo jotakin, etenkin, jos sadetta saadaan pian uudestaan.

Syyspuutarhurin ilona ovat pitkään vihreinä pysyttelevät perennat, aloituskuvassa on keltalehtistä hopeatäpläpeippiä ja rohtosormustinkukan suuria lehtiruusukkeita lupailemassa monia kukkavanoja ensi kesälle.

Sipulikukista ensin laitetaan maahan pienet, jotka kuivuvat herkästi. Krookukset eivät ole niin kranttuja, mutta lumikellot ja talventähdet ottavat kuivumisesta nokkiinsa eivätkä välttämättä lähde keväällä kasvuun ollenkaan, kukkimisesta puhumattakaan. Tulppaanien sipulit voidaan istuttaa myöhään, vasta juuri ennen talven tuloa, mutta ei haittaa, vaikka ne laittaisi maahan jo nyt. Kaikki narsissilajit pienistä suuriin haluavat päästä aikaisin syksyllä multaan, sillä ne kasvattavat juuria ennen talven tuloa, toisin kuin tulppaanit, jotka heräävät eloon vasta kevätpuolella.

Kylvökset talvikäsittelyyn.

Kylvökset talvikäsittelyyn.

Kylvän paljon perennoja siemenestä. Kokeilen myös pensaiden ja puiden siemenkasvatusta joka vuosi, mutta niiden kasvuunlähtöön saattaa kulua vuosia. Perennoistakin aika moni kaipaa kylmäkäsittelyä. Vaikka laitoin käsittelyn vaativat siemenet jääkaappiin pieniin multapusseihin muutamaksi viikoksi, eivät ne itäneet. Ne saattavat hyvinkin itää ensi vuonna, sillä joskus kylmäkäsittelyn täytyy olla pitkä tai jopa toistuva. Tänä kesänä minulla itivät esimerkiksi viime kesänä kylvetyt pulskaneilikat ja mantsuriankärhöt, joiden ruukut viettivät talven ulkona.

Alkukesällä itivät myös toissa syksynä kylvetyt punalehtiruusut. Kylvösruukuille kannattaisi oikeastaan olla jokin paikka puutarhan laidalla, jossa ruukut saavat viettää rauhassa vuosikausia. Muuten voi vahingossa tulla heittäneeksi pois kelpo kylvöksen, joka vain odottaa sopivaa itämishetkeä. Myönnän, että kippasin yhden viimevuotisen kylvöksen kukkapenkkiin, kun mitään ei ollut lähtenyt kasvuun. Voi olla, että kukkapenkkiin ilmestyy parin erikoisvaahteran taimia ensi kesänä – se olisi hauska yllätys.

Koska istutuslapio oli valmiiksi kädessä sipulien istuttamisen jäljiltä, kaivoin saman tien kylvösruukut kasvimaan kohopenkkiin, josta olin juuri nostanut porkkanasadon. Kasvimaalla ei toteudu se, että ruukut voisivat viettää vuosikaudet samalla paikalla, mutta ainakin niillä on sopivat olosuhteet talven ylitykseen. Täytyy huolehtia siitä, että ruukkujen mullalla on pohjareikien kautta kosketus avomaan multaan, jotta maan kosteus pääsee imeytymään ruukun multaan. Lisäksi täytyy tarkkailla, tuleeko pakkasta ennen lunta – jos routa nostaa ruukut maasta, kuivuvat kylvökset kevään tullen karrelle. Ennen talvea kasvuun lähteneiden taimien hennot juuristot ovat lisäksi vaarassa jäätyä, jos ruukku nousee pinnalle. Pakkassuojapeite, havut tai muu talvisuojaus on hyväksi sitten, kun sää kylmenee.

Kämppäkaverit sisään!

Kämppäkaverit sisään!

Pelargonien sisään siirto tuli tehtyä aika myöhään, mutta ei liian myöhään kuitenkaan. Pakkanen ei ole vielä ehtinyt tänne. Nyt ruukkurivit kansoittavat kaikki tasot ikkunoiden edustoilla. Pelargoneilla on mukava tapa jatkaa kukintaa pitkään, muutama on aina kukassa vielä joulunakin.

Näin puutarha muutti sisälle, mikä on mukavaa – ja huonekasvithan parantavat huoneilman laatuakin, silmänilon lisäksi.

 

Puutarhapuuhia

Kivikkopenkin kuulumiset

Kirjoitin keväällä navetan edustan rytöisen rinteen muuttamisesta pengerretyksi kukkapenkiksi, johon sopivat pienet, matalat ja kuivuutta kestävät kivikkokasvit. Kesän mittaan penkkiin on tullut hankittua muutamia pikkuruisia söpökasveja, joille ei aiemmin ole ollut elinmahdollisuuksia ylirönsyävällä tontillani. Aloituskuvassa on kääpiöneilikka, todellinen peukaloinen: kukkavarret ovat vain noin kuuden…

23.9.2016
Syrjäseudun elämää

Kohtaaminen muinaisminän kanssa

Elämä harvaan asutulla seudulla ja irrallaan monista ulkoisista ärsykkeistä, vaatimuksista ja paineista johdattaa katseen kohti sisintä. Alkaa miettiä elämää suhteessa maailmankaikkeuteen, sillä väitän, että maailmankaikkeus unohtuu tyystin kaupungin kohinassa. Mitä syrjäisempi paikka, sitä helpommin elämän merkityksen ymmärtää. Kun istuu yksinään vaikkapa Jurmon saaren viimeisimmässä kärjessä…

16.9.2016
Kivijuttuja

Omat betonilaatat

Betoniaskartelusta on viime vuosina ollut artikkeleita, blogikirjoituksia, jopa kirjoja. Silti otan asian vielä puheeksi, sillä itse valamalla saa niin kivoja laattoja! Betoni kestää pakkastakin, niinpä siitä tehdyt laatat ja taideteokset voi huoletta jättää ulos koko talveksi. Laattoja on mukava valaa sarjatuotantona, vaikka itse käytäkin…

9.9.2016
Sisustusta

Taas kuivakäymälässä

Talvi lähestyy, samoin syysmyrskyt ja sähkökatkot. Ne piinaavat meitä jopa kesällä. Monessako kodissa kaikki toimii sähköllä? Talossa, jonka saa lämpimäksi puulla, ja jossa on puuhella, ei ole hätäpäivää. Paitsi veden kanssa. Se kun toimii pumpulla, joka toimii sähköllä. Onneksi kaivossa on kansi, jonka saa auki, ja…

2.9.2016