Yhteishyvä
Monthly Archives

joulukuu 2017

Puutarhan eläimet

Karu totuus riista-aidan toimivuudesta

15.12.2017

Kesällä aloitin riista-aidan pystyttämisen tonttini ympärille, tai ainakin osalle siitä. Muutaman kuukauden käytön jälkeen tulee pieni kooste siitä, miten se on toiminut.

Joidenkin viikkojen välein, joskus jopa päivien välein, olen saanut pystyttää aitaa uudelleen. Peurat ovat painavia elukoita ja kun ne päättävät mennä aidasta läpi, ne menevät. Kiviseen maahan on vaikea saada iskettyä jalkoja riittävän syvään, mutta siinä missä se on onnistunut, on jalka pysynyt maassa, mutta yläosa vääntynyt lähes poikki. Joskus jalka myös nousee maasta aidan kaatumisen voimasta. Olen miettinyt jalkojen valamista betoniin, mutta se ei estäisi niiden poikki vääntymistä.

Märkä syksy on pehmentänyt maata niin, että savisessa paikassa tolpanjalat menevät puolestaan vinoon jo pelkästä kovan tuulen voimasta, peurasta puhumattakaan.

Tämä on erityisen kurjaa siksi, että aidan piti suojata pyökkipensasaitaa – nyt piiskataimia kaatuu ja nousee maasta verkon liikkumisen myötä.

 

Kevyt verkko, jonka ajattelin olevan mukavan huomaamatonta, on sitä myös – peurojenkin näkökulmasta. Tuhoista päätellen ne taitavat juosta vauhdilla päin verkkoa. Näin etenkin nyt syksyllä, kun niillä on kiima: ystävän sanojen mukaan ne juoksevat täysin holtittomasti pitkin saarta. Olen laittanyt verkon yläreunaan köyttä, jotta eläimet hahmottaisivat, mihin asti se ulottuu, ja kiinnittänyt verkon eteen rimoja ja oksia. Niistä ei näytä olevan juurikaan hyötyä.

Kerran huomasin, että verkkoa oli nostettu useasta paikasta, kun elikot olivat kömpineet sen ali. Niitä ei lähes mikään pidättele! Kun menin seuraavana päivänä kiinnittämään alareunaa maahan, olikin osa aidasta kokonaan kaadettu ja poljettu alas.

 

Lopputulema näyttää olevan se, että kevytrakenteinen riistaverkko ei suojaa puutarhaa juuri lainkaan. Kasveja on syöty kuten ennenkin. Ainoastaan kesällä ja loppukesällä oli ehkäpä hieman tavanomaista rauhallisempaa, mutta silloinkin käytiin kyllä syömässä ruusut ja asterit kuten ennenkin. Verkko aiheuttaa työtä, kun sitä pitää jatkuvasti pystyttää, uusia tolppia ja tolpanjalkoja hankkia. Ehkäpä jonakin päivänä minulla on niin tiheä tolpparivi – ehkäpä puolen metrin välein? – että peurat eivät enää onnistu kaatamaan aitaa. Epäilen sitäkin.

 

Putkiremppa

Alakaappipulma

Olen purkanut lähes kaikki keittiön kaapit. Alakaapit ovatkin haasteelliset. Niiden seinien läpi menee vesiputkia, onpa yhden kaapin sivuseinässä pistorasiakin. Hyvä ajatukseni saada kaapit purettua ennen putkiremppaa ei taida toteutua. Samoja runkoja en nimittäin enää rempan jälkeen halua katsella, nämä ovat juuri sellaista valkopintaista puristemateriaalia,…

8.12.2017
Puutarhapuuhia

Koristeheinät, loppusyksyn kuninkaat

Kun kukat alkavat olla todella vähissä – enää jokunen myrkkylilja ja syyssahrami jäljellä – on puutarhassa onneksi muuta kaunista katsottavaa. Marraskuun kosteassa säässä niiden ruskavärit ovat erottuneet edukseen. Koristeheinien kauneusarvoa nostaa sekin, että ne eivät näytä kelpaavan puutarhan rouskuttelijoille. Peurat ja jänikset tuntuvat jättävän…

1.12.2017