Yhteishyvä
Kategoria

Puutarhapuuhia

Puutarhapuuhia

Pakkassuojien varovainen raotus

21.4.2017

Viime yö oli ihanan leuto ja sateinen. Katupöly-yskä helpotti hieman ja lämpötila pysyi nollan yläpuolella. Jospa kevät tästä taas lähtisi pyörimään.

Jotkin kasvit tekevät versoja mullan pinnalle kovin aikaisin, mutta ovat silti herkkiä kylmälle. Marskinlilja on sellainen. Sillähän on korkea kukkavana, ja jo huhtikuussa on paksun silmumaisen versonkärjen voinut nähdä  maan pinnalla. Olen laittanut sen päälle suojakuvuksi kookostuitua, joka on peräisin vanhasta amppelista ja on jo siihen tarkoitukseen liian repaleinen ja epämuodostunut. Ilmava materiaali on loistava pakkassuoja herkälle marskinliljalle.

Tähtisahramit ja valkokukkainen sinivuokko kukassa, taustalla kookossuojaa, jonka päällä on oksa estämässä kuidun lentämistä tuulen mukana.

 

Pian, kun sää lämpenee, täytyy suojat muistaa poistaa, jotta kasvit eivät haudu niiden alla tai lähde honteloon ja kalpeaan kasvuun.

Köynnösruusun villapaita.

 

Talvenaran köynnösruusun ympärille kiedoin kulahtaneen villapaidan. Se saa pysyä vielä hetken, sillä ruusu on vartettu eli jos varttamiskohta paleltuu, alkaa se puskea juuresta jotakin villiruusua, joka luultavasti kasvaa liian suureksi pieneen köynnöskaareeni. Sen takia ruusujen tyvet on tärkeää istuttaa syvälle maahan meidän ilmastossamme, ellei ruusu ole omajuurinen, jolloin juurivesoista tulee sitä samaa tavaraa mitä pitääkin.

Aloituskuvassa on nuppuinen unkarinsinivuokko. Sinivuokot eivät juuri pakkassuojaa kaipaa, sillä niiden hentoinen karvoitus toimii talviturkkina. Kukkanuput pysyvät maanpintaan taipuneina niin pitkään kuin on kylmää. Syksyiset lehdet vielä suojaavat kasvia pakkaselta, mutta niitä pitää varovasti raottaa nousevien nuppujen tieltä. Josko kohta uskaltaisi poistaa pakkassuojat viimein kokonaan!

Puutarhapuuhia

Satokausi alkoi varkain

Ostin kaupasta puntin kevätsipulia. Kotiin päästyäni ja puutarhaa tutkailtuani tajusin, että eipä olisi tarvinnut. Sipulinvarret ovat jo nousussa! Puutarhassani kasvaa pillisipulia (Allium fistulosum) ja käärmeenlaukkaa (Allium scorodoprasum), joka on vanha ruokakasvi, muinaistulokas. Korppooseen se on varmasti saapunut jo viikinkiajalla. Muinaiset merenkulkijat ottivat käärmeenlaukan itusilmuja…

14.4.2017
Puutarhapuuhia

Verkotuskausi alkoi taas

… joskus tuntuu, ettei se edes ehdi loppuakaan. Syksyllä verkotetaan hedelmäpuut sun muut jänisten, myyrien ja peurojen varalta, ja nyt kevään tullen verkot siirretään suojaamaan nousevia sipulikukkien versoja. Etenkin tulppaanien versot tuntuvat olevan suosittuja, mutta muitakin syödään. Hyasinttiin ei ensimmäisinä parina vuotena koskettu, nyt…

1.4.2017
Puutarhapuuhia

Parasta parsaa

Valkoinen ranskalainen parsa saattaa olla herkkua, mutta herkkujen herkku on omasta tarhasta korjattu vihreä parsa. En tiedä ravintoarvojen eroista, mutta kuvittelen, että vihreä verso on imenyt itseensä auringon energiaa ja on siten terveellisempi kuin pimeässä kasvatettu valkoinen parsa. Ainakin minua ahdistaa pimeässä, enkä halua syödä…

24.3.2017
Puutarhapuuhia

Tuhkat pihalle

En oikeastaan harrasta lannoitusta. Ainakaan perinteisessä mielessä. Mutta kun alkaa tarkemmin miettiä, mitä kukkapenkkeihini laitan, on se lannoitusta. Talvikaudella heitän tuhkaämpärin sisällön puutarhaan, milloin mihinkin kohtaan. Koska tuhka kalkitsee, sitä ei laiteta happaman maan kasveille kuten alppiruusuille, eikä perunamaallekaan, koska peruna ei siedä voimakkaasti kalkittua multaa.…

17.2.2017
Puutarhapuuhia

Esikkojen aika

Ilokseni huomasin, että kauppojen kukkalaarit ovat täyttyneet värikkäistä esikoista. Se on varma merkki siitä, että kevät lähestyy! Esikko on mainio kukka, tai monta kukkaa: esikkoja on monenlaisia, jopa syksyllä kukkivia. Korkeat ja hurmaavan väriset huone-esikot, yläkuvassa, eivät kestä talvea ulkona. Ne ovat mukavia huonekasveja, joita…

10.2.2017
Puutarhapuuhia

Odotuksesta toiminnaksi

Ystäväni sanoi osuvasti, että talvella puutarha on vieras, etäinen. Se on lumen kuorruttama ja jäinen – rakkaita kasveja ei näy eikä multaa pääse kuopsuttamaan. Vielä ei ole se ihana kausi, jolloin aamukahvia hörppiessä saatu idea uudesta puusta kääntyy pian auton starttaamiseksi kohti taimistoa. Tammikuuhun voi kätkeytyä tiettyä…

20.1.2017
Puutarhapuuhia

Ainavihantaa iloa

Kävin tänään puutarhassa, jota elävöittävät muutamat talvellakin vihreät kasvit. Rannikkoseutujen lumettomien talvien aikana vihreät maanpeittokasvit ja havupensaat ovat tavattoman ilahduttavia. Kartion mallisiin havupensaisiin on mukava laittaa valosarjojakin. Etenkin maata peittävät vihreät kasvit ovat mittaamattoman arvokkaita vähälumisena talvena. Aloituskuvassa on jouluruusun (Helleborus) siementaimi, niitä ilmestyy muutama vuosi sitten istutettujen jouluruusujen…

30.12.2016
Puutarhapuuhia

Syyspuuhissa

Parin sadepäivän jälkeen rutikuivaksi mennyt maa alkaa olla hieman kosteampaa. Kun sade alkoi toissapäivänä, menin toiveikkaasti istuttamaan sipuleita ja totesin, että multa on pölisevän kuivaa 10 senttimetrin syvyydeltä. Päivän sade ei vielä auttanut kastelemaan maata pintaa syvemmältä, mutta pari päivää tekee jo jotakin, etenkin,…

30.9.2016
Puutarhapuuhia

Kivikkopenkin kuulumiset

Kirjoitin keväällä navetan edustan rytöisen rinteen muuttamisesta pengerretyksi kukkapenkiksi, johon sopivat pienet, matalat ja kuivuutta kestävät kivikkokasvit. Kesän mittaan penkkiin on tullut hankittua muutamia pikkuruisia söpökasveja, joille ei aiemmin ole ollut elinmahdollisuuksia ylirönsyävällä tontillani. Aloituskuvassa on kääpiöneilikka, todellinen peukaloinen: kukkavarret ovat vain noin kuuden…

23.9.2016