Yhteishyvä
Kategoria

Puutarhapuuhia

Puutarhapuuhia

Perunat multiin

18.5.2017

Sain viimein täytettyä uusimman ja suurimman viljelylaatikon, jonka rakentamisesta kerroin jo… ööh… lähes vuosi sitten. Puolustuksekseni selitän, että viljelylaatikon rakentamisen hankalin puoli on laatikon täyttäminen mullalla, sillä tänne saareen ei noin vain tilata multakuormaa. Ostin viimeksi kirkonkylältä (joka on kahden tunnin laivamatkan päässä) viisi säkkiä pussimultaa, mutta eihän se riitä mihinkään, kun hirsistä rakennettu laatikko on kooltaan noin 1 x 6 metriä, kahden hirren syvyisenä.

Lopulta ratkaisin multaongelman niin, että täytin pohjaa sepelillä niin monta kottikärryllistä kuin jaksoin, sitten tyhjensin puolivalmiin puutarhakompostin laatikon pohjalle: noin neliömetrin verran tavaraa, joka tulee menemään kasaan maatuessaan. Ehkä ei haittaa, jos ensimmäisenä vuonna laatikon multapinta on hieman vajaa?

Toistaiseksi laatikko pursuaa yli äyräiden. Etuosassa on pussimultaa ja hiekkamaata, takaosassa maakerroksen päällä on katekerros ojanpohjamöhnää.

 

Puolimaatuneen kompostin päälle kaadoin pussimullat, siihen painoin perunat; kahta sorttia aikaisia lajikkeita, Annabelleä ja Colombaa. Jos tästä vielä vaikka tulisi kesä. Perunoita olin idättänyt tarjottimella olohuoneen ikkunan ääressä muutaman viikon.

Mutta mistä maa-ainesta perunoiden päälle? Lapioin aikani talonviertä, sillä toisen päädyn kivijalan vierestä oli vielä varaa kaivaa hiekkaista maata pois. Jos lounaissaaristoon joskus sellainen ihme kuin runsasluminen talvi tulee, pysyy alin hirsikerros nyt paremmin kuivana ollen korkeammalla.

Sitten katse kääntyi viereiseen tienpielen ojaan. Keväisin on paras aika siivota ojat: vedän ojanpohjamöhnät ylös tukevalla haravalla, samalla saan mukaan viimevuotiset kuivat heinänkorret. Mukana tulee varmaankin tsiljoona rikkaruohonsiementä, mutta muuten se on hyvää tavaraa: eloperäistä jätettä ja savivelliä. Täytyy olla ahkerana kitkemisen kanssa.

 

Kirjoitus hirsisten kasvimaalaatikoiden rakentamisesta löytyy täältä: KLIK

Puutarhapuuhia

Pakkassuojien varovainen raotus

Viime yö oli ihanan leuto ja sateinen. Katupöly-yskä helpotti hieman ja lämpötila pysyi nollan yläpuolella. Jospa kevät tästä taas lähtisi pyörimään. Jotkin kasvit tekevät versoja mullan pinnalle kovin aikaisin, mutta ovat silti herkkiä kylmälle. Marskinlilja on sellainen. Sillähän on korkea kukkavana, ja jo huhtikuussa…

21.4.2017
Puutarhapuuhia

Satokausi alkoi varkain

Ostin kaupasta puntin kevätsipulia. Kotiin päästyäni ja puutarhaa tutkailtuani tajusin, että eipä olisi tarvinnut. Sipulinvarret ovat jo nousussa! Puutarhassani kasvaa pillisipulia (Allium fistulosum) ja käärmeenlaukkaa (Allium scorodoprasum), joka on vanha ruokakasvi, muinaistulokas. Korppooseen se on varmasti saapunut jo viikinkiajalla. Muinaiset merenkulkijat ottivat käärmeenlaukan itusilmuja…

14.4.2017
Puutarhapuuhia

Verkotuskausi alkoi taas

… joskus tuntuu, ettei se edes ehdi loppuakaan. Syksyllä verkotetaan hedelmäpuut sun muut jänisten, myyrien ja peurojen varalta, ja nyt kevään tullen verkot siirretään suojaamaan nousevia sipulikukkien versoja. Etenkin tulppaanien versot tuntuvat olevan suosittuja, mutta muitakin syödään. Hyasinttiin ei ensimmäisinä parina vuotena koskettu, nyt…

1.4.2017
Puutarhapuuhia

Parasta parsaa

Valkoinen ranskalainen parsa saattaa olla herkkua, mutta herkkujen herkku on omasta tarhasta korjattu vihreä parsa. En tiedä ravintoarvojen eroista, mutta kuvittelen, että vihreä verso on imenyt itseensä auringon energiaa ja on siten terveellisempi kuin pimeässä kasvatettu valkoinen parsa. Ainakin minua ahdistaa pimeässä, enkä halua syödä…

24.3.2017
Puutarhapuuhia

Tuhkat pihalle

En oikeastaan harrasta lannoitusta. Ainakaan perinteisessä mielessä. Mutta kun alkaa tarkemmin miettiä, mitä kukkapenkkeihini laitan, on se lannoitusta. Talvikaudella heitän tuhkaämpärin sisällön puutarhaan, milloin mihinkin kohtaan. Koska tuhka kalkitsee, sitä ei laiteta happaman maan kasveille kuten alppiruusuille, eikä perunamaallekaan, koska peruna ei siedä voimakkaasti kalkittua multaa.…

17.2.2017
Puutarhapuuhia

Esikkojen aika

Ilokseni huomasin, että kauppojen kukkalaarit ovat täyttyneet värikkäistä esikoista. Se on varma merkki siitä, että kevät lähestyy! Esikko on mainio kukka, tai monta kukkaa: esikkoja on monenlaisia, jopa syksyllä kukkivia. Korkeat ja hurmaavan väriset huone-esikot, yläkuvassa, eivät kestä talvea ulkona. Ne ovat mukavia huonekasveja, joita…

10.2.2017
Puutarhapuuhia

Odotuksesta toiminnaksi

Ystäväni sanoi osuvasti, että talvella puutarha on vieras, etäinen. Se on lumen kuorruttama ja jäinen – rakkaita kasveja ei näy eikä multaa pääse kuopsuttamaan. Vielä ei ole se ihana kausi, jolloin aamukahvia hörppiessä saatu idea uudesta puusta kääntyy pian auton starttaamiseksi kohti taimistoa. Tammikuuhun voi kätkeytyä tiettyä…

20.1.2017
Puutarhapuuhia

Ainavihantaa iloa

Kävin tänään puutarhassa, jota elävöittävät muutamat talvellakin vihreät kasvit. Rannikkoseutujen lumettomien talvien aikana vihreät maanpeittokasvit ja havupensaat ovat tavattoman ilahduttavia. Kartion mallisiin havupensaisiin on mukava laittaa valosarjojakin. Etenkin maata peittävät vihreät kasvit ovat mittaamattoman arvokkaita vähälumisena talvena. Aloituskuvassa on jouluruusun (Helleborus) siementaimi, niitä ilmestyy muutama vuosi sitten istutettujen jouluruusujen…

30.12.2016
Puutarhapuuhia

Syyspuuhissa

Parin sadepäivän jälkeen rutikuivaksi mennyt maa alkaa olla hieman kosteampaa. Kun sade alkoi toissapäivänä, menin toiveikkaasti istuttamaan sipuleita ja totesin, että multa on pölisevän kuivaa 10 senttimetrin syvyydeltä. Päivän sade ei vielä auttanut kastelemaan maata pintaa syvemmältä, mutta pari päivää tekee jo jotakin, etenkin,…

30.9.2016