Yhteishyvä
Syrjäseudun elämää

Kevät tulee saaristoon

17.3.2017

Vihdoinkin! On lämmintä, sataa ja paistaa vuorotellen. Jäätynyt maa alkaa pehmetä. Myönnän, että yritin jo nyhtää rikkaruohoja maasta vain todetakseni, että niiden juuret ovat kiinni jäisessä mullassa.

Keväinen oja huutaa huolenpitoa.

 

Ojien siivousta on jo voinut aloitella. Kuivat heinät painuvat ojan pohjalle ja vähitellen täyttävät sen. Ojan partaalta on hyvä vetää kasvijätettä pois haravalla. Kokeilin siivota ojan pohjaakin, mutta siinä on vielä jäätä. Muutamia jääklimppejä irtosi ja vesi alkoi virrata – puron solina on musiikkia korville, samoin kuin kevättalvinen tippuvan räystään ääni. Ja linnut!

Kun ojan kasvijätteen ja hieman pohjamutaa vetää pois vuosittain, pysyy oja kunnossa eikä suurempia kaivuuoperaatioita tarvita. Ojanpohjamöhnän voi laittaa kompostiin, mutta olenpa levittänyt sitä sellaisenaan pensaiden juurelle katteeksikin.

Kottaraiset saapuvat parvina.

 

Ulkona täytyy nyt puuhailla niin paljon kuin suinkin, jotta voi havaita tärkeitä asioita, kuten laulujoutsenten trööttäyksiä niiden lentäessä pään yli, sekä kottaraisparvet kyläniityllä. Kurjetkin pysähtyvät siihen levähtämään matkallaan. Lounaissaaristo on siitä mukava paikka, että lintujen kevätmuutto on valtava osa kevättä. Silloin saaristo suorastaan kihisee elämää ja tapahtumaa. Linnut pitävät meteliä, mutta mukavaa sellaista. Talven hiljaisuus on loppunut, luonto on taas täynnä elämää.

Vesi- ja ilmaliikennettä

 

Viime talvena (nyt on kevät, joten ei voi enää puhua tästä talvesta!) oli jäätä vain vähän. Muutamia jäälauttoja seilaa enää saarten välissä ja suojaisimmissa lahdissa on jääkerros. Seuraavaksi lasketaan veneet vesille.

 

Luonto-liiton kevätseurantaan on mukava osallistua omin havainnoin, ja tulospalvelun tarkkailuun jää suorastaan koukkuun. Sieltä huomasin, että ensimmäinen sinivuokko jo kukkii suojaisammassa sisäsaaristossa! Kevätseurantaan pääsee tästä linkistä: KLIK.

Aiheeseen liittyvät

10 kommenttia

  • Vastaa Samettihortensia 17.3.2017 klo 16:02

    Kauniita maisemia ja kuvia saaristosta. Lintukuvasta voisi tehdä vaikka taulun. Kevät! Onpa kätevää kun voi käyttää ravinteikasta ja kosteaa ojanpohjaa istutuksissa. Tilaisin sen heti kuorman tänne kuivatontille.

    • Vastaa Saila Routio 23.3.2017 klo 11:16

      Ojanpohjamuta on tosiaan kivaa! Mutta äkkiä sekin kuivuu korpuksi, kun on joutunut ylemmäs maan pinnalle 😀 Silti, jotain katteen tapaista siitä saa. Tänne kun taas ei voi tilata multa- tai hakekuormia, niin täytyy keksiä, mitä voisi hyödyntää. Olisi muuten hienoa, jos joku sikäläinen pihansiivoaja voisi tarjota sinulle mudat!

  • Vastaa Minna Mama's garden 17.3.2017 klo 18:59

    Mä löysin äsken pienen syklaamin nupun <3 Kevät kuuluu, näkyy ja tuntuu! Nyt on aika nauttia tästä hetkestä joka solulla.

    • Vastaa Saila Routio 23.3.2017 klo 11:16

      Joo! Ihan myöhään illallakin lentää hanhia kaakattaen yli. Ihanaa!

  • Vastaa Between 17.3.2017 klo 21:03

    Vesi on kyllä kiehtova elementti ja se tuo monipuolisuutta luontoelämyksiin. On tämä kevät upeaa aikaa, vaikka meidän nurkilla vielä aika kaukana noin keväisistä maisemista ollaankin.

    • Vastaa Saila Routio 23.3.2017 klo 11:17

      Niin on, veden kanssa plotraaminen on aina yhtä mukavaa. Vaikka juuttuisi saappaineen ojanpohjamutaan, ei siinäkään harmistu, vaan iloinen, kun se ei enää ole jäässä.

  • Vastaa Pia Förström 18.3.2017 klo 15:17

    Viikko sitten torstaina katkesi lumilapiosta enteellisesti varsi. Tämän viikon torstaina kuului pellolta kiurujen laulu ja töyhtähyypän kiljaisut. Kohta täällä sisämaassakin saa ruveta kuopimaan maata. Ja viimeistään nyt pitää kylvää tomaatit!

    • Vastaa Saila Routio 23.3.2017 klo 11:18

      Enteellinen lapio 😀 Joo! Kivaa.

  • Vastaa Ana 19.3.2017 klo 16:19

    Terminen kevät, kuin palkinto hemmetin pitkän talven jälkeen…

    • Vastaa Saila Routio 23.3.2017 klo 11:18

      Joo, niin on 🙂

    Jätä vastaus