Yhteishyvä
Puutarhapuuhia

Puutarha suojaan peuroilta

9.6.2017

Kotisaartani vaivaa varsin tiheä valkohäntäpeurapopulaatio. Vaikka niitä metsästetään syksyisin, lisääntyvät ne pupujussien lailla. Peurat lisäksi kesyyntyvät herkästi, tallustelevat iltaisin kylätiellä ja kerran näin, kun yksi jäi hengailemaan naapurini talon eteen, vaikka siellä oli pihassa radio päällä. Ihminen saa tulla kymmenen metrin päähän huutaen ja käsiään paukuttaen ennen kuin peura alkaa hitaasti lönkytellä pois.

Olen kokeillut monenlaisia hajukarkotteita, mutta niistä ei ole sanottavaa hyötyä. Ruiskutettavat hajusteet huuhtoutuvat sateen mukana pois, eli puutarha on suojaton aina, kun sataa, esimerkiksi yöllä, jolloin peurat eniten hipsivät puutarhassa. Hiukset tai lampaanvilla erittävät jotakin hajua, mutta eivät tarpeeksi, tai niitä pitäisi olla satoja kiloja ripustettuna pitkin pihaa.

Jospa pääsisin vähitellen eroon häkki-kukkapenkeistä… tulppaanit ja liljat kuuluvat peurojen herkkuihin, mutta ne syövät lähes kaikkea muutakin luonnonvaraisista lehdokeista alkaen.

 

Niinpä alistuin kohtalooni ja tilasin rullan riista-aitaa. Olen vitkutellut asian kanssa, sillä keskitysleiriaita ei sovi niin perinnekylään kuin maailmankatsomukseenikaan. Otin ensin yhden 50 metrin rullan kokeeksi nähdäkseni, kuinka sen toimitus saarelle onnistuu. Ei se oikein onnistunutkaan, mutta lopulta sain sen kotitontilleni lukuisten mutkien ja viikkojen veivaamisen jälkeen.

Aidan täytyy olla vähintään 175 cm korkea, jotta peura tai kauris ei loikkaa siitä yli. Riista-aidassa, kuten lammasaidassakin, on usein tiheämpi silmäkoko alhaalla, joten on katsottava, kummin päin verkkonsa asentaa. Tarkoitus lienee, etteivät pienet eläimet pääse verkon silmistä läpi, mutta kookkaat kissani ainakin pääsevät, joten on oletettavaa, että niistä mahtuvat jäniksetkin (rusakoita tai kaniineja ei saarellamme sentään ole, vielä).

Pystytettyä aitaa muutama viikko sitten harventamassani koivikossa.

 

Seuraavalla kaupunkireissulla täytyy hommata lisää metallisia tolpanjalkoja, sillä ne ovat todella käteviä kaikenlaisten aitojen pystyttämiseen. Olen rakentanut kylätien puoleiselle reunalle risuaitaa tolpanjalkojen avulla. Kiilamainen jalka vain lyödään lekalla maahan, ja jalan reikään lyödään tolppa, tai minun tapauksessani joku kaadetun puun sopivan paksuinen vesa tai oksa, joka on suunnilleen suora.

Saan tämän taas kuulostamaan helpommalta kuin onkaan. Suomi on täynnä kivisiä pihoja, niin myös oma pihani, joka on entistä lahden rantaa. Multakerroksen alla, paikoin varsin pinnassa, on varsinainen pirunpelto, kiveä vieri vieressä. Niitä joutuu ensin kaivamaan pois, ellei käy tuuri ja saa kiilaa hakattua sopivasti kivien väliin.

Kiinnitin verkon miehekkäästi nippusiteillä, jotka eivät silmää hivele, mutta ne ehtii vaihtaa myöhemminkin. Nyt oli nopeus valttia, sillä haluan puutarhani suojaan.

 

Aiheeseen liittyvät

8 kommenttia

  • Vastaa Minna 9.6.2017 klo 16:41

    Hienoa nyt saa kasvisi viimeikin kasvurauhan eikä tuo aita minusta ole yhtään rumaa, tuskin edes erottuu tuossa kuvassa!

    • Vastaa Saila Routio 9.6.2017 klo 21:21

      Joo jee! Itse asiassa riista-aita on varsin huomaamaton. Toivottavasti peurat eivät juokse päin – en ole varma tolppieni kestävyydestä 😀

  • Vastaa vaaleanvihreaa 9.6.2017 klo 18:56

    Aitaa ei juuri edes näe. Olen ollut vierailulla puutarhassa, joka on vastaavalla aidalla suojattu. Tajusin sen aidan kunnolla vain joissain kohdin, sillä se kasvillisuus vie huomion.

    • Vastaa Saila Routio 9.6.2017 klo 21:22

      Ahaa! Hienoa kuulla. Olen istuttanut tuon juurelle köynnöksiä ja pensaita, ja pyökkiaidankin pitäisi jonakin vuonna alkaa kasvaa… Ehkä kymmenen vuoden päästäö verkko on piilossa. Onneksi se ei pistä silmään.

  • Vastaa Between 9.6.2017 klo 21:57

    Minustakin aita näyttää aika huomaamattomalta. Pääasia, että peurat pysyvät poissa pihastasi. Aidan voi vähitellen naamioida kasvillisuudella ja eiköhän luontokin osaltaan sen tehtävän hoida.
    Aitatolppien pystyttäminen ei toki ole vaikeaa, mutta työlästä kylläkin. Miten ihmeessä ne kivet ja paksut juuret osuvatkaan aina juuri sen tolpan kohdalle!

    • Vastaa Saila Routio 9.6.2017 klo 22:35

      Joo hei sanos muuta! Tuossa kun on koivuja vieressä, niin jos ei ole kivi, on paksu juuri. Sisulla…

  • Vastaa pioni 12.6.2017 klo 19:17

    Tuo ei kyllä juurikaan erotu, ja sekin vähäinen mitä sitä näkyy, peittyy kyllä nopeasti kasvillisuuden sekaan! Toivottavasti peurat/kauriit nyt pysyvät poissa ihanasta puutarhastasi!

    • Vastaa Saila Routio 16.6.2017 klo 10:08

      Juu, onneksi aita ei ole silmiinpistävä – toisaalta peura saattaa juosta aitaa päin pimeässä ja kaataa koko höskän 😀 Toivottavasti köynnökset ja pensaat kasvavat pian.

    Jätä vastaus