Yhteishyvä
Puutarhapuuhia

Tuhkat pihalle

17.2.2017

En oikeastaan harrasta lannoitusta. Ainakaan perinteisessä mielessä. Mutta kun alkaa tarkemmin miettiä, mitä kukkapenkkeihini laitan, on se lannoitusta.

Talvikaudella heitän tuhkaämpärin sisällön puutarhaan, milloin mihinkin kohtaan. Koska tuhka kalkitsee, sitä ei laiteta happaman maan kasveille kuten alppiruusuille, eikä perunamaallekaan, koska peruna ei siedä voimakkaasti kalkittua multaa. Kaikkialle muualle voi tuhkaa levittää (paitsi kompostiin, missä korkea pH häiritsee pieneliöiden toimintaa). Yrtit rakastavat runsaasti kalkittua maata.

Puuntuhkassa on fosforia ja kalia sekä hivenaineita, mutta ei typpeä. Siksi sitä on turvallista levittää puutarhaan myös loppukesällä ja syksyllä, jolloin kasveille ei missään nimessä saa antaa kasvua voimistavaa typpeä. Tuhkassa on oikeastaan samat aineet kuin kaupoissa myytävissä syyslannoksissa, tosin niiden tarkoista määristä ei ole tietoa, toisin kuin lannoitepussin kyljessä.

Tuhka ei kukkapenkkiä kaunista, mutta kasvit pitävät siitä. Vaaleajouluruusussa on jo nuppuja!

 

Typpilannoitus täytyy hoitaa erikseen. Sitä on kaikissa lannoitteissa (paitsi syyslannoksissa), mutta myös eläin- ja ihmislannassa sekä esimerkiksi nokkosvedessä. Nokkoset eivät vielä verso, mutta alkukesällä nokkosen versonkärjistä saa maan parasta piirasta yhdessä fetajuuston ja pinjansiementen kanssa, ja nokkosten ryöppäysvesi on laimennettuna mitä parasta lannoitetta.

Harrastan myös maan kattamista kasvisilpulla niin paljon kuin pystyn – suurelle tontille uppoaisi loputon määrä kateainetta. Kate vapauttaa ravinteita ja tuottaa humusta maahan, mutta puuperäinen kate myös sitoo typpeä hajotessaan, jolloin koriste- ja ravintokasvien typensaantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Ruohosilppu ja perennanvarret sekä koristeheinät kannattaa ilman muuta levittää kukkapenkkien pinnalle, niistä vapautuu ravintoaineita kasveille.

Koska asun saaressa, olisi kiinnostavaa joskus kokeilla merilevää katteena – se on perinteinen perunamaan kateaines sekä meillä että esimerkiksi Skotlannissa ja Irlannissa, missä perunoita kasvatetaan joskus suorastaan pelkässä merileväpedissä kohopenkissä. Merilevässä on mahdoton määrä hivenaineita! Myönnän, että kaapistani löytyy merilevälannoitetta ihan pullossa, siitä on helppo kaataa liraus kastelukannuun silloin, kun huonekasvit kaipaavat hieman talvista kastelua. Merilevällä voidaan nimittäin lannoittaa talvellakin, tosin vähän vain.

Tätä kirjoittaessani aurinko selätti sumun, ikkunoilla olevia huonekasveja, pelargoneja sun muita täytyy alkaa tosissaan kastella, etteivät ne kuivu. Lannoituskausi voi samalla alkaa!

Aiheeseen liittyvät

10 kommenttia

  • Vastaa Leena Luoto 17.2.2017 klo 14:50

    Tätä kohtaa suosittelen selvittämään: Ihan näin ei tutkimusten mukaan ole. Kaikkialle muualle voi tuhkaa levittää (paitsi kompostiin, missä korkea pH häiritsee pieneliöiden toimintaa). Mm. näin on todettu suomalaisessa tutkimuksessa ”Tuhkalla oli positiivinen vaikutus kompostin kypsymiseen sekä laatuun, eikä se estä kompostin käyttöä
    maanparanteena.Tuhka tasasi pH:n vaihteluita kompostoitumisen aikana ja nopeutti aktiiviseen vaiheeseen siirtymistä. englantilaiset (RHS) neuvovat näin: Apply wood ash in small amounts to the compost heap where, once mixed in, it will blend readily with other materials. As a general guide, you should not be able to identify it after mixing it into the compost.

    • Vastaa Saila Routio 17.2.2017 klo 15:59

      Kiitos tarkennuksesta! Tämäpä kiinnostavaa 🙂

  • Vastaa Katja/Päivänpesän elämää 17.2.2017 klo 17:52

    Minäkin olen aina luullut ettei tuhkaa saa laittaa kompostiin. Tosin ei meillä riitä tuhkaa kompostiin saakka, kaikki menee puutarhaan lannoitteeksi. Ja hiilimöykyt myös tuhkan mukana jos niitä on uuneihin jäänyt. Ihan parasta lähilannoitetta ja kierrätystä.

    • Vastaa Saila Routio 17.2.2017 klo 18:05

      Niin onkin! Hiiltähän lisätään joihinkin oikein hienoihin uusiin multiin 😉 Mutta eihän kaikilla ole tulisijoja, mistä sitä omaa hiiltä saisi.
      Tuo oli tosi kiinnostava tieto, että tuhkaa voi laittaa kompostiin, mutta vähissä erissä ja sekoittaa hyvin.

  • Vastaa leenajaipanat 17.2.2017 klo 18:00

    Lumen päällä tuhka ei kauniilta näytä, mutta nyt lunta ei ole nimeksikään!
    Kevät!

    • Vastaa Saila Routio 17.2.2017 klo 18:05

      Tuhka sulattaisi lunta, jos sitä olisi 😉 Rumaahan se on, mutta positiivisvaikutteista.
      Tänään linnut taas liverteli niin mukavasti. Kevät!

  • Vastaa Between 17.2.2017 klo 22:30

    Meidän kolmesta tulisijasta ei ihan hirveitä määriä tuhkaa talvessa tule, mutta kerään sen talteen ja laitan puutarhaan. Keväällä levitän osan hengelle, jolloin tuhka lannoittaa nurtsia – ja sulattaa lunta. Ei kaunista, mutta harvoin se läikikäs lopputalven hanki muutenkaan mikään kaunis on. Ja aika lyhyen hetken tuhka maisemaa rumentaa. Nokkosuutetta olen tehnyt nyt muutaman kesän ajan. Hirveä haju sitä siivilöidessä, mutta ihan ilmaista lannoitetta ja taatusti luonnontuote.

    • Vastaa Saila Routio 18.2.2017 klo 11:11

      Ihan totta, ei kevätpuolen hanki enää ole mikään puhtoinen muutenkaan.
      Nokkosuutteesta tulee tymäkkä haju… mutta pelkkä nokkosten keitinvesi lannoittaa myös, sitä ei välttämättä tarvitse seisottaa haisemassa. Tosin se täytyy sitten keittää. Vaikuttavat aineet ovat ehkä eroavat keitteen ja käytteen välillä. Nokkosta voi myös silputa katteeksi sellaisenaan, kunhan huolehtii, että tekee sen ennen kuin kasvissa on siemenet 😀

  • Vastaa pioni 19.2.2017 klo 11:53

    Tuhkat meilläkin viedään puutarhaan. Ja sitä tulee aika kiitettävästi, kun sauna lämpiää puilla ja takassa on tuli kylmillä ilmoilla joka päivä!
    Syksyllä en katko mitään pois kukkapenkeistä, vaan silppuan keväällä ne suoraan kasvupaikalleen, jos vielä jotain on jäljellä.
    Vielä pitäis ottaa käyttöön tuo nokkosvesi!

  • Vastaa Satu Kukkaiselämää 22.2.2017 klo 21:30

    Tuhkat ja kahvinporot menevät meillä puutarhaan. Kätevää.

  • Jätä vastaus