Yhteishyvä
    Puutarhapuuhia

    Tuhkat pihalle

    17.2.2017

    En oikeastaan harrasta lannoitusta. Ainakaan perinteisessä mielessä. Mutta kun alkaa tarkemmin miettiä, mitä kukkapenkkeihini laitan, on se lannoitusta.

    Talvikaudella heitän tuhkaämpärin sisällön puutarhaan, milloin mihinkin kohtaan. Koska tuhka kalkitsee, sitä ei laiteta happaman maan kasveille kuten alppiruusuille, eikä perunamaallekaan, koska peruna ei siedä voimakkaasti kalkittua multaa. Kaikkialle muualle voi tuhkaa levittää (paitsi kompostiin, missä korkea pH häiritsee pieneliöiden toimintaa). Yrtit rakastavat runsaasti kalkittua maata.

    Puuntuhkassa on fosforia ja kalia sekä hivenaineita, mutta ei typpeä. Siksi sitä on turvallista levittää puutarhaan myös loppukesällä ja syksyllä, jolloin kasveille ei missään nimessä saa antaa kasvua voimistavaa typpeä. Tuhkassa on oikeastaan samat aineet kuin kaupoissa myytävissä syyslannoksissa, tosin niiden tarkoista määristä ei ole tietoa, toisin kuin lannoitepussin kyljessä.

    Tuhka ei kukkapenkkiä kaunista, mutta kasvit pitävät siitä. Vaaleajouluruusussa on jo nuppuja!

     

    Typpilannoitus täytyy hoitaa erikseen. Sitä on kaikissa lannoitteissa (paitsi syyslannoksissa), mutta myös eläin- ja ihmislannassa sekä esimerkiksi nokkosvedessä. Nokkoset eivät vielä verso, mutta alkukesällä nokkosen versonkärjistä saa maan parasta piirasta yhdessä fetajuuston ja pinjansiementen kanssa, ja nokkosten ryöppäysvesi on laimennettuna mitä parasta lannoitetta.

    Harrastan myös maan kattamista kasvisilpulla niin paljon kuin pystyn – suurelle tontille uppoaisi loputon määrä kateainetta. Kate vapauttaa ravinteita ja tuottaa humusta maahan, mutta puuperäinen kate myös sitoo typpeä hajotessaan, jolloin koriste- ja ravintokasvien typensaantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Ruohosilppu ja perennanvarret sekä koristeheinät kannattaa ilman muuta levittää kukkapenkkien pinnalle, niistä vapautuu ravintoaineita kasveille.

    Koska asun saaressa, olisi kiinnostavaa joskus kokeilla merilevää katteena – se on perinteinen perunamaan kateaines sekä meillä että esimerkiksi Skotlannissa ja Irlannissa, missä perunoita kasvatetaan joskus suorastaan pelkässä merileväpedissä kohopenkissä. Merilevässä on mahdoton määrä hivenaineita! Myönnän, että kaapistani löytyy merilevälannoitetta ihan pullossa, siitä on helppo kaataa liraus kastelukannuun silloin, kun huonekasvit kaipaavat hieman talvista kastelua. Merilevällä voidaan nimittäin lannoittaa talvellakin, tosin vähän vain.

    Tätä kirjoittaessani aurinko selätti sumun, ikkunoilla olevia huonekasveja, pelargoneja sun muita täytyy alkaa tosissaan kastella, etteivät ne kuivu. Lannoituskausi voi samalla alkaa!

  • Puutarhapuuhia

    Esikkojen aika

    Ilokseni huomasin, että kauppojen kukkalaarit ovat täyttyneet värikkäistä esikoista. Se on varma merkki siitä, että kevät lähestyy! Esikko on mainio kukka, tai monta kukkaa: esikkoja on monenlaisia, jopa syksyllä kukkivia. Korkeat ja hurmaavan väriset huone-esikot,…

    10.2.2017
  • Putkiremppa Syrjäseudun elämää

    Elämää ilman kylpyhuonetta

    Moni ystävistäni pitää asumiseni suurimpana haasteena sitä, että joudun peseytymään pihasaunassa kesät talvet. Kylpyhuoneeton talo tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä haasteelta nykyihmiselle. Silti vielä 50 vuotta sitten ei maaseudun taloissa useinkaan ollut kylpyhuonetta, eikä välttämättä juoksevaa vettä lainkaan.…

    3.2.2017
  • Talvipuuhia

    Eläköön hyötyliikunta

    Syksyisestä haravoinnista puhutaan kätevänä jumppana, mutta pihahommissa on paljon muitakin kuntoa kohottavia lajeja: nuoskalumenluonti, jäänhakkuu, kivenpyöritys ja savimaankaivuu nyt ainakin. Moni näistä hommista on varsin tehokas polttamaan kaloreita, etenkin, jos yritetään pitää ripeää tahtia…

    27.1.2017
  • Puutarhapuuhia

    Odotuksesta toiminnaksi

    Ystäväni sanoi osuvasti, että talvella puutarha on vieras, etäinen. Se on lumen kuorruttama ja jäinen – rakkaita kasveja ei näy eikä multaa pääse kuopsuttamaan. Vielä ei ole se ihana kausi, jolloin aamukahvia hörppiessä saatu idea…

    20.1.2017
  • Syrjäseudun elämää

    Tuulenkestävää

    Vanhan taloni ikkunoiden kunnostus kestää iät ja ajat. Niihin aukkoihin, joissa ei vielä ole ikkunoita, tarvitaan jotakin suojaksi, ettei sää pääse sisälle. Ensin laitoin muovipressua, mutta sen totesin kestämättömäksi ratkaisuksi saariston tuiverruksessa. Tuuli repii muovin…

    13.1.2017
  • Talvipuuhia

    Loppiaisena alkaa keväänteko

    Loppiaisena on useimpien joulut vietetty – jotkut jatkavat nuutinpäivään asti. Nyt ei ole enää mitään syytä olla aloittamatta kylvökautta, sillä siemenkatalogit ovat ilmestyneet, uudet siemenet saatavilla ja jotkut kasvit on tosiaan kylvettävä jo tammikuussa,…

    6.1.2017
  • Puutarhapuuhia

    Ainavihantaa iloa

    Kävin tänään puutarhassa, jota elävöittävät muutamat talvellakin vihreät kasvit. Rannikkoseutujen lumettomien talvien aikana vihreät maanpeittokasvit ja havupensaat ovat tavattoman ilahduttavia. Kartion mallisiin havupensaisiin on mukava laittaa valosarjojakin. Etenkin maata peittävät vihreät kasvit ovat mittaamattoman arvokkaita vähälumisena talvena. Aloituskuvassa on…

    30.12.2016
  • Rakentamista

    Työlistoja

    Kun ostin pientilani kymmenen vuotta sitten, syntyi heti lista tehtävistä töistä. Ensimmäisenä viikkona se oli ehkä kuuden kohdan pituinen, pian kuudentoista ja nyt listalla on varmaankin 66 asiaa. Mitä enemmän tekee, sitä pidemmäksi lista…

    23.12.2016
  • Talvipuuhia

    Puulämmityksen dilemma

    Kuvat kodeista, joissa puuhellan päälle on kasattu ties mitä tilpehööriä, ihmetyttävät. Tältähän se oikeasti näyttää. Pannussa lämpiää tiski- tai teevesi, kasarissa paistuu poronkäristys tai mikä milloinkin. Miksi ihmeessä joku haluaisi käyttää puuhellaa pelkkänä asetelman alustana,…

    16.12.2016