Yhteishyvä
    Puutarhapuuhia

    Kivikkopenkin kuulumiset

    23.9.2016
    DSC_1219

    Kirjoitin keväällä navetan edustan rytöisen rinteen muuttamisesta pengerretyksi kukkapenkiksi, johon sopivat pienet, matalat ja kuivuutta kestävät kivikkokasvit. Kesän mittaan penkkiin on tullut hankittua muutamia pikkuruisia söpökasveja, joille ei aiemmin ole ollut elinmahdollisuuksia ylirönsyävällä tontillani. Aloituskuvassa on kääpiöneilikka, todellinen peukaloinen: kukkavarret ovat vain noin kuuden senttimetrin pituisia. Sen vieressä on tontilla luonnonkasvina kasvavaa isomaksaruohoa.

    Siellä täällä kukkapenkeissäni on sinnitellyt joitakin pieniä herkkukasveja, kuten erikoisia villitulppaaneja ja laukkoja, liian korkean kasvuston seassa tai turhan varjoisalla paikalla. Olen hankkinut niitä siitä huolimatta, ettei niille ole ollut hyvää paikkaa. Ne tuli siirrettyä uuteen kivikkopenkkiin keskikesän kuumimpaan aikaan, jolloin sipulikukilla on lepokausi. Toivottavasti ne viimein alkavat viihtyä.

    Navetan eteläseinä, juurella kivikkopenkki.

    Navetan eteläseinä, juurella kivikkopenkki.

    Yksi ongelma on tullut esiin. Navetan räystäissä ei ole sadevesikouruja, joten vesi putoaa raskaina pisaroina tietylle linjalle koko penkin matkalta. Sitä ei mikään kasvi kestä. Räystäiden tippumakohtaan jää perinteisesti kasviton raita, joten kourut täytyy lähiaikoina asentaa.

    Pikkuruinen laukkaneilikka.

    Pikkuruinen mätäslaukkaneilikka.

    Olen ottanut kaiken irti siitä, että viimein on saanut luvan kanssa hankkia näitä ihania pikkuruisia, kuten laukkaneilikoita. Tämä ei ole neilikka, eikä laukkakaan, vaan oma sukunsa, joka kasvaa meren äärellä niin Atlantin kuin Välimerenkin rannoilla. Suomen etelärannikolla ja Lapissa kasvavat omat rusolaukkaneilikan alalajinsa, kasvi on meillä uhanalainen ja rauhoitettu. Laukkaneilikat sietävät suolapärskeitä, mutta toivottavasti tulevat toimeen ilmankin, kun tonttini ei ole rantatontti!

    Näitä ihania kasveja olen ihaillut Skotlannin rannikoilla, mutta tähänastiset istuttamani taimet ovat menehtyneet tai ainakin kärsineet talvista kovin, mikä on sydäntäraastavaa, kun kyseessä on pikkuruinen lempikasvi. Paikka oli varmaasti huono: parin ison reunuskiven välissä puutarhapolun varrella. Kasvien juuret lienevät paleltuneet. Kivi on kaksijakoinen materiaali: keväällä se kerää auringon lämpöä ja auttaa maata sulamaan roudasta aikaisin, syksyllä pidentää kasvukautta heijastaen päivällä kerättyjä auringon lämpösäteitä vielä yölläkin, mutta talvella se johdattaa pakkasen hyytävää kylmyyttä maan uumeniin. Moni talvenkestävä kasvi on menehtynyt siihen, että juuret ovat kiinni kivessä. Uudessa kivikkopenkissä ei pitäisi niin käydä, vaikka on vaikea ennustaa, mihin suuntaan taimet juurensa työntävät. Ajattelin varmuudeksi kasata taimien päälle kerroksen kuohkeaa ikivanhaa pehkua navetasta sitten, kun pakkanen uhkaa.

    Koska kivikkopenkki ei vielä ehtinyt täyttyä taimista, tuotti se kesän mittaan myös kohtalaisen perunasadon. On hyvä idea laittaa hyötykasveja puolivalmiiseen kukkapenkkiin, jolloin alue ei heti rikkaruohotu uudestaan, kun sitä tulee kitkettyä ja käännettyä.

     

    Juttu kivikkopenkin rakentamisesta löytyy täältä: KLIK.

     

  • DSC_2421
    Syrjäseudun elämää

    Kohtaaminen muinaisminän kanssa

    Elämä harvaan asutulla seudulla ja irrallaan monista ulkoisista ärsykkeistä, vaatimuksista ja paineista johdattaa katseen kohti sisintä. Alkaa miettiä elämää suhteessa maailmankaikkeuteen, sillä väitän, että maailmankaikkeus unohtuu tyystin kaupungin kohinassa. Mitä syrjäisempi paikka, sitä helpommin…

    16.9.2016
  • DSC_3149
    Kivijuttuja

    Omat betonilaatat

    Betoniaskartelusta on viime vuosina ollut artikkeleita, blogikirjoituksia, jopa kirjoja. Silti otan asian vielä puheeksi, sillä itse valamalla saa niin kivoja laattoja! Betoni kestää pakkastakin, niinpä siitä tehdyt laatat ja taideteokset voi huoletta jättää ulos…

    9.9.2016
  • DSC_1758
    Sisustusta

    Taas kuivakäymälässä

    Talvi lähestyy, samoin syysmyrskyt ja sähkökatkot. Ne piinaavat meitä jopa kesällä. Monessako kodissa kaikki toimii sähköllä? Talossa, jonka saa lämpimäksi puulla, ja jossa on puuhella, ei ole hätäpäivää. Paitsi veden kanssa. Se kun toimii pumpulla, joka…

    2.9.2016
  • DSC_5235
    Puutarhapuuhia

    Syksyn ruusunpunaiset kukkijat top 5

    Moni tuskailee, että syksyn kukat ovat vain keltaisia. Nimittäin jos jollakulla kukkavärillä on vihaajia, on juuri keltaisella. Minusta keltainen on kiva aurinkoväri, mutta koska syksy tuo muutenkin maisemaan keltaista, on ehkä paikallaan istuttaa erottuvan värisiä…

    26.8.2016
  • DSC_1483
    Varusteista ja välineistä

    Tärkeimmät yhteistyökumppanit

    On outoa, miten paljon puutarhatyökaluja vajasta löytyykään, ja silti käytän aina samoja, niitä, jotka sopivat parhaiten käteen. Varsi on kulunut sileäksi, väline heilahtaa olalle juuri oikealla tavalla. Puutarhavajassa on useita lapioita, silti valitsen aina sen…

    19.8.2016
  • DSC_0888
    Puutarhapuuhia

    Kukkapenkkien reunat

    Kun aikoinaan menin Englantiin opiskelemaan puutarhasuunnittelua, yksi opiskelukavereista kysyi, miten Suomessa reunustetaan istutukset. Yritin miettiä. Oli pakko vastata, että ei mitenkään. Meillä ei ole sellaista perinnettä, että kukkapenkkien reunojen täytyisi olla siistit. Kotiuduttuani Brittein…

    12.8.2016
  • DSC_1215
    Sahailua

    Polttopuut pinosta toiseen

    Viime syksynä sain pihaani kasan rankoja, joita sitten talven tunteina pätkin pölleiksi pinoon lavojen päälle. Alkukesä olisi paras aika kuivattaa klapit, mutta silloin kuivattelin vielä viime vuonna pilkottuja puita. Sitten klapienkuivatuskehikko tyhjeni ja pääsin seuraavien…

    5.8.2016
  • DSC_0346
    Puutarhapuuhia

    Aina kannattaa yrittää

    Tunnustan: olen surkea kesäkukkien kanssa. Vaikka olen puutarha-alan ammattilainen, en ole sisäistänyt kesäkukkien merkitystä. Niitä hankitaan kesäkuussa, ja elokuussa ne heitetään kompostiin, koska kausi loppui. Tai ehkä toukokuussa ja syyskuussa, mutta kumminkin. Hyvänen aika, mutta…

    30.7.2016
  • DSC_0885
    Puutarhapuuhia

    Omenapuun leikkuu

    Loppukesällä on taas omppujen leikkuun aika. Ja päärynöiden. Ammattiviljelijät leikkaavat alkukeväällä siksi, että tähän aikaan vuodesta he eivät millään ehdi. Mutta me tavalliset kotipuutarhurit voimme hyvin leikata omput nyt loppukesällä. Tai vaikka kaksi kertaa…

    22.7.2016