Kesällä 1953 Suomea kiersi ensi kertaa SOK:n kotitalousvaunu. Se oli lavetille rakennettu, pyörille nostettu parakki, jota traktori veti pitäjästä toiseen. Kun toinen sivuseinä laskettiin alas, saatiin 40 neliömetrin kokoinen näyttelytila. Tilan toisessa päässä oli sähköistetty mallikeittiö, toisessa päässä esiteltiin SOK:n tuotteita, kuten leipiä, makaroneja, kahvia, nauloja, siveltimiä ja harjoja.
Konsulentti järjesti esityksiä: miten käytetään keittiön yleiskonetta, miten Ritva-vaahtopesu suoritetaan ja miten Ryhti-paita silitetään amerikkalaisittain? Jaossa oli maistiaisina sisaruskakkua, vehnäsiä ja kermavohveleita.
Traktori kiskoi iloisenvärikästä vaunua juhannuksesta syyskuun alkuun, kaikkiaan 2500 kilometrin taipaleen. Kuljettaja Ole Mäkelää hirvitti, kun ajoneuvo punnersi pitkin kapeita, kiharaisia maanteitä, ylitti vanhoja siltarumpuja ja ajoi pienille, kiikkerille losseille, mutta kaikki meni hyvin. Jarrumies Rainer Ruhkanen hillitsi vauhtia alamäissä.
Kiertue oli valtaisa menestys. SOK:n kotitalousneuvojat Esteri Nieminen, Irma Jokimäki, Sirkka-Ilona Ruotsalainen, Aila Kaukinen ja Maija-Liisa Leskinen vakuuttivat ammattitaidollaan ja esiintymiskyvyillään. Yhteishyvä luonnehti esitystapaa ”sujuvaksi ja selväpiirteiseksi sanonnaksi, jota pieni leikinlasku sopivasti piristi”.
Traktori kiskoi vaunua juhannuksesta syyskuun alkuun.
Yleisömäärä nousi 75000:een. Kahden kesän kiertueet ulottuivat maantieteellisesti Lohjalta Kemijärvelle.
Kotitalousvaunu ei ollut pelkkä kiertävä tietoisku. Maatalousnäyttelyiden kylkeen ilmestyviin meluisiin tivoleihin ja markkinakojuihin verrattuna kotitalousvaunu oli säädyllinen ja suositeltava ohjelmanumero, johon ei liittynyt mitään arveluttavaa. Vaunu oli virkistävä tuulahdus kaupungista ja modernista elämästä, viehättävästä kotielämästä ja sen ajanmukaisesta hengettärestä. Se oli kuin mukaansatempaava näytelmä, jota voi katsoa yhdessä naapurien ja tuttavien kanssa. Puheenaihetta riitti pitkäksi aikaa.
Myös nuoriso oli tärkeä kohderyhmä. Seuraavina vuosikymmeninä nuorten taloustaidot kytkeytyivät kaupungistumiseen ja perheenäitien työssäkäyntiin. Peruskouluissa alettiin tarjota kaikille oppilaille kotitalousopetusta eli ”köksää” eli ”kotsaa”, monien lempiainetta.
”Vaunu oli virkistävä tuulahdus kaupungista ja modernista elämästä.”
Vuonna 1965 aloittanut Tänään kotona -ohjelma oli eräänlainen televisiovastaanottimiin siirretty joka kotiin karauttava kotitalousvaunu. Yhtä lailla television nykyiset ruoanlaitto-ohjelmat jatkavat kotitalousvaunujen viihdyttävän tiedon perinnettä.
1950-luvulla vaunun lavalla oli nähtävillä haave ihanteellisesta naisesta, nykyaikaisesta perheenäidistä. Kenties vaikutelma on verrattavissa 2020-luvun koti-elämää käsitteleviin blogeihin ja sosiaalisen median sisällöntuottajiin, jotka julkaisevat vinkkejä parempaan arkeen ja terveellisempään elämään.
LÄHTEET: Timo Herranen: Yhdessä eteenpäin. SOK sata vuotta. Edita 2004; Makeisjuna maantiellä. Mainoselokuva, SOK 1953; Iris Olavinen: Osuuskaupallista valistusta perheenemännille. Talous- ja sosiaalihistorian pro gradu, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2013; Oma väki 1953; Suomalaisen arjen historia. Modernin Suomen synty. Weilin+Göös 2007; Suomen Kuvalehti 31.3.1951; Yhteishyvä 1.7.1953, 15.7.1953, 12.8.1953, 16.9.1953, 23.6.1954, 18.8.1954, 6/2012.
